Kuolema ja Jt:n väärä oppi siitä
Lähetetty: 11.01.2008 11:04
Jehovan todistajat kirjoittavat nettisivuillaan:
Jumala oli asettanut ihmisen eteen toivon elää loputtomasti maan päällä, jos hän tottelisi. Mutta hän oli tottelematon, ja rangaistuksena oli kuolema, tiedottomuus, olemassaolosta häviäminen. Jumala ei ollut sanonut mitään ihmisen elämän siirtämisestä henkimaailmaan tai tuliseen "helvettiin", jos hän olisi tottelematon ja kuolisi...
Ainoa syy siihen, miksi ihminen kuolee nyt maan päältä, on se, että hän peri kuoleman Aadamilta.
Jehovan todistajien oppi kuolemasta ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä raamattu siitä opettaa.
Ihminen ei perinyt kuolemaa Aadamilta, sillä jo Aadam oli raamatun mukaan kuolevainen. Vain elämänpuusta syöminen saattoi pitää ihmisen elossa ikuisesti ja niinpä Jumalan estettyä elämänpuusta syömisen hän aiheutti ihmisten kuolemisen. Jumala teki kuolevaisuuden ihmisen ominaisuudeksi.
3:22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
3:23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.
Toinen Jehovan todistajien väärä oppi on se, mitä ihmiselle tapahtuu hänen kuoltuaan.
Todistajien mukaan ihmisestä ei jää muuta kuin hänen persoonallisuutensa muistikuva Jumalan mieleen. Tuo muistikuva on heidän mielestään sama kuin muistohauta, josta raamattu mainitsee.
Muistikuva ja muistohauta ovat kuitenkin kokonaan eri asioita. Raamatun mukaan ihminen ei kokonaisuutena häviä täydellisesti ja katoa olemasta täysin. Raamatun kirjoittaneet juutalaiset uskoivat, että ihmisen persoona on samalla eräänlainen henki, joka kuolemassa joutuu sille varattuun paikkaan. TUONELAAN. Jumalan muisti ei ollut tuo tuonela, vaan se sijaitsi maan sisällä. Tuo henki ei ollut tietoisessa tilassa, vaan se saatettiin herättää ja tuoda esille tuonelasta. Siten se oli 'muistohaudassa'.
37:35 Ja kaikki hänen poikansa ja tyttärensä kävivät häntä lohduttamaan, mutta hän ei huolinut lohdutuksesta, vaan sanoi: "Murehtien minä menen tuonelaan poikani tykö." Ja hänen isänsä itki häntä.
2:6 Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen.
14:13 Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!
9:10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
Jehovan todistajien oppiin kuuluu sisäisesti ristiriitainen käsitys kuolleiden herättämisestä.
Jos ihmisen ruumis rakennetaan kokonaan uudelleen ja sille tehdään Jumalan muistikuvan mukaisesti uudelleen entistä vastaava persoonallisuus, niin eihän silloin mitään ole herätetty! Muistohaudoista herättäminen tarkoitti raamatun juutalaisuudessa sitä, että nuo tiedottomassa tilassa olleet henkipersoonat saatettiin herättää tietoiseen tilaan.
13:14 Tuonelan kädestä minä heidät päästän, kuolemasta minä heidät lunastan.
20:13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
Tämä raamatun ja juutalaisten käsitys kuolemasta ilmenee monestakin kohdasta, mutta lainaan tähän kertomuksen josta tuo juutalaisten kuolemakäsitys ilmenee selkeästi.
28:6 Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.
28:7 Niin Saul sanoi palvelijoillensa: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä." Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki."
28:8 Silloin Saul teki itsensä tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanansa kaksi miestä. He tulivat yöllä vaimon luo, ja hän sanoi: "Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon."
28:9 Mutta vaimo vastasi hänelle: "Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?"
28:10 Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta ei sinulle tule mitään syytä."
28:11 Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel."
28:12 Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."
28:13 Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Vaimo vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta."
28:14 Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena." Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
28:15 Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."
28:16 Mutta Samuel vastasi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?
28:17 Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
28:18 Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
28:19 Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
28:20 Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.
Jehovan todistajien opit raamatusta ovat monissa kohdin raamatun raiskaamista (tosin sama koskaa kaikkia muitakin lahkoja). Mainittakoon tässä vielä väärinkäsitysten välttämiseksi sekin, ettei raamattu opeta kuitenkaan tuon henkipersoonan kiduttamista helvetinlieskoissa eikä yhdenkään ihmisen taivaaseen menemistä.
115:17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.
9:5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
Raamatun kirjoittaneiden juutalaisten uskomukset ovat aivan selkeästi raamatusta luettavissa, kunhan niitä ei lähdetä selittelemään ja tulkitsemaan lahko-opusten pimeiden selittelyjen avulla.
Jumala oli asettanut ihmisen eteen toivon elää loputtomasti maan päällä, jos hän tottelisi. Mutta hän oli tottelematon, ja rangaistuksena oli kuolema, tiedottomuus, olemassaolosta häviäminen. Jumala ei ollut sanonut mitään ihmisen elämän siirtämisestä henkimaailmaan tai tuliseen "helvettiin", jos hän olisi tottelematon ja kuolisi...
Ainoa syy siihen, miksi ihminen kuolee nyt maan päältä, on se, että hän peri kuoleman Aadamilta.
Jehovan todistajien oppi kuolemasta ei kuitenkaan vastaa sitä, mitä raamattu siitä opettaa.
Ihminen ei perinyt kuolemaa Aadamilta, sillä jo Aadam oli raamatun mukaan kuolevainen. Vain elämänpuusta syöminen saattoi pitää ihmisen elossa ikuisesti ja niinpä Jumalan estettyä elämänpuusta syömisen hän aiheutti ihmisten kuolemisen. Jumala teki kuolevaisuuden ihmisen ominaisuudeksi.
3:22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
3:23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.
Toinen Jehovan todistajien väärä oppi on se, mitä ihmiselle tapahtuu hänen kuoltuaan.
Todistajien mukaan ihmisestä ei jää muuta kuin hänen persoonallisuutensa muistikuva Jumalan mieleen. Tuo muistikuva on heidän mielestään sama kuin muistohauta, josta raamattu mainitsee.
Muistikuva ja muistohauta ovat kuitenkin kokonaan eri asioita. Raamatun mukaan ihminen ei kokonaisuutena häviä täydellisesti ja katoa olemasta täysin. Raamatun kirjoittaneet juutalaiset uskoivat, että ihmisen persoona on samalla eräänlainen henki, joka kuolemassa joutuu sille varattuun paikkaan. TUONELAAN. Jumalan muisti ei ollut tuo tuonela, vaan se sijaitsi maan sisällä. Tuo henki ei ollut tietoisessa tilassa, vaan se saatettiin herättää ja tuoda esille tuonelasta. Siten se oli 'muistohaudassa'.
37:35 Ja kaikki hänen poikansa ja tyttärensä kävivät häntä lohduttamaan, mutta hän ei huolinut lohdutuksesta, vaan sanoi: "Murehtien minä menen tuonelaan poikani tykö." Ja hänen isänsä itki häntä.
2:6 Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen.
14:13 Oi, jospa kätkisit minut tuonelaan, piilottaisit minut, kunnes vihasi on asettunut, panisit minulle aikamäärän ja sitten muistaisit minua!
9:10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
Jehovan todistajien oppiin kuuluu sisäisesti ristiriitainen käsitys kuolleiden herättämisestä.
Jos ihmisen ruumis rakennetaan kokonaan uudelleen ja sille tehdään Jumalan muistikuvan mukaisesti uudelleen entistä vastaava persoonallisuus, niin eihän silloin mitään ole herätetty! Muistohaudoista herättäminen tarkoitti raamatun juutalaisuudessa sitä, että nuo tiedottomassa tilassa olleet henkipersoonat saatettiin herättää tietoiseen tilaan.
13:14 Tuonelan kädestä minä heidät päästän, kuolemasta minä heidät lunastan.
20:13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
Tämä raamatun ja juutalaisten käsitys kuolemasta ilmenee monestakin kohdasta, mutta lainaan tähän kertomuksen josta tuo juutalaisten kuolemakäsitys ilmenee selkeästi.
28:6 Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.
28:7 Niin Saul sanoi palvelijoillensa: "Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä." Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: "Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki."
28:8 Silloin Saul teki itsensä tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanansa kaksi miestä. He tulivat yöllä vaimon luo, ja hän sanoi: "Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon."
28:9 Mutta vaimo vastasi hänelle: "Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?"
28:10 Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: "Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta ei sinulle tule mitään syytä."
28:11 Vaimo kysyi: "Kenen minä nostatan sinulle?" Hän vastasi: "Nostata minulle Samuel."
28:12 Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: "Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul."
28:13 Kuningas sanoi hänelle: "Älä pelkää. Mitä sinä näet?" Vaimo vastasi Saulille: "Minä näen jumal'olennon nousevan maasta."
28:14 Hän kysyi häneltä: "Minkä näköinen hän on?" Vaimo vastasi: "Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena." Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
28:15 Ja Samuel sanoi Saulille: "Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut?" Saul vastasi: "Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä."
28:16 Mutta Samuel vastasi: "Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?
28:17 Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.
28:18 Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.
28:19 Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin."
28:20 Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.
Jehovan todistajien opit raamatusta ovat monissa kohdin raamatun raiskaamista (tosin sama koskaa kaikkia muitakin lahkoja). Mainittakoon tässä vielä väärinkäsitysten välttämiseksi sekin, ettei raamattu opeta kuitenkaan tuon henkipersoonan kiduttamista helvetinlieskoissa eikä yhdenkään ihmisen taivaaseen menemistä.
115:17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.
9:5 Sillä elävät tietävät, että heidän on kuoltava, mutta kuolleet eivät tiedä mitään, eikä heillä ole paikkaa, vaan heidän muistonsa on unhotettu.
Raamatun kirjoittaneiden juutalaisten uskomukset ovat aivan selkeästi raamatusta luettavissa, kunhan niitä ei lähdetä selittelemään ja tulkitsemaan lahko-opusten pimeiden selittelyjen avulla.